Tänään minulla ja miehelläni on hääpäivä.
Jostain kumman syystä emme viettäneet sitä nyt samalla tavalla kuin aikaisemmin.
Hääpäivänä olemme, (mitä kummankin "kersat," puolisoineen ihmettelee) aina peranneet jotain maa-aluetta.
Totesinkin, miehelleni: Eikö nyt mitään perattavaa löydy?
Ei, löytynyt.
Täytyi sitten juhlistaa päivää muuten, vaikka oudolta tuntuikin.
Ostin tänään avomaankurkkuja ja tein niistä etikkaliemeen kurkkusalaattia.
Kaupassa muistin väärin ohjeen ja otin 2 kg asemasta 4 kg kurkkuja. Kyllä riittää kurkkusalaattia koko talveksi.
Vaasan "kersa", vävy sekä Kisu kävivät iltasella.
On se kumma katti, tykkää istua avoautossa ja katsella maisemia.
Mansikoita tuli illalla myös poimittua ja sain onneksi laittaa "kersan" mukaan jokusen rasian.
"Naapuri" oli poikennut päivällä. Emme valitettavasti olleet kotona, mutta todella hienon "rahalippaan" hän oli tehnyt.
Lipas menee kamarikirjastolle, muistamisten keräyksiä varten.
Vettä ei vaan sada, täällä meillä. Juttelin päivällä erään vieraspaikkakuntalaisen kanssa joka toivoi sateiden jo loppuvan.
Tuntui vähän nololta todeta hänelle: Meillä ei kyllä ole satanut kuin yhtenä päivänä heinäkuussa ja silloinkin vähän.
Kummasti Kankaankylä on jäänyt ilman sateita tänä kesänä. Toisaalta hyvä asia, muttei kasvustojen kannalta.
Mitähän sitä muuten näin hääpäivänä?
No, ei ihmeempiä. Saunassa tuli jo oltua, joten: Huomiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti