TORSTAI:
Seinäjokihan se aamusta kutsui ja totuttuun tapaan hommat siellä.
Aamusella kun lähdin töihin oli aika liukasta meidän tiellä.
Tie nimeltään, Sininen tie ( 66 ) oli sula ja yllätyin kun näin punaisen mersun renkaat ylöspäin ja perä tiellepäin ojassa. Oli tainnut liukkaus yllättää. Onneksi nauhat auton ympärillä kertoivat, ettei tarvinnut pysähtyä, asia
oli jo hoidettu.
Päivä meni ihan mukavasti, olihan seuranani eräs neitokainen tunninverran.
Maailmaa parannettiin ja hyvä tuli.
Kotiin oli kiire, koska odotimme mieheni kanssa erästä henkilöä käymään iltasella.
Olisimme halunneet keskustella aikuisina ihmisinä hänen lausunnoistaan, erääseen instanssiin.
Ei näkynyt, ei kuulunut.
Ei voi mitään, jokainen petaa oman petinsä, niin kuin petaa.
Saunottua tuli.
PERJANTAI:
Seinäjoki ja hommat edelleen kutsuivat.
Tuli siinä päivän mittaan keskusteltua menossa olevasta Seurakuntavaalista.
Yllätys, yllätys. Ihmiset eivät tienneet edes ehdokkaita.
Kovin on salattua ja vaimeaa ollut tiedottaminen vaaleista.
Vain yksi ehdokas meidän alueella, on kertonut olevansa ehdolla vaaleissa tiedotteella postilaatikkoon.
Muut ehdokkaat 0 %.
Eivät nämä vaalit, vaaleilta tunnu.
Pikemminkin tulee mieleen vain alistuminen ehdokkaaksi, mutta sitoutuminen on 0 % luokkaa.
Seurakunnan vaalit ovat valitettavasti jääneet kaiken muun varjoon.
Seurakunta ei ainakaan täällä meillä ole osoittanut kiinnostusta vaaleihin ja niiden onnistumiseen.
Päinvastoin. Siltä tavallisesta tallaajasta tuntuu.
Iltasella oli mittari 0 tienoissa kun lähdin hommista kotia kohden.
Ei vielä liukasta, mutta yöllä voi jo olla.
Teini vaihtoi tänään autonsa, vähän tilavampaan autoon.
Eli, kahden henkilön auto muuttui viiden henkilön autoksi.
Saunottua tuli ja tähtitaivasta ihailtua, joten: huomiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti