Pitääkö rakennuksen tosiaan olla tiivis?
Usein ajatellaan että ilmantiiveys on syynä kosteusvaurioihin. Tämä on kuvitelma, joka on peräisin energiakriisistä 1970-luvulta. Silloin talot tiivistettiin ilman, että ilmanvaihto otettiin huomioon. Kaikki raot tiivistettiin myös taloissa joissa ilmanvaihto toimi itsevedolla, mikä aiheutti että ilmanvaihto rajusti väheni, sekä kosteus jäi tuulettumatta pois.
Toinen väittämä on, ettei kukaan halua "asua muovipussissa" sekä että talojen pitäisi hengittää. Tunne "asua muovipussissa" ei johdu talon ilmatiiviydestä, vaan huonosta sisäilmastosta. Tiloissa joissa on riittämätön ilmanvaihto on korkea ilmankosteus sekä paljon epäpuhtauksia, jotka tuntuvat epämiellyttävältä. Moderneissa taloissa on koneellinen ilmanvaihto joka tulettaa kosteutta pois. Talojen pitää siis hengittää, mutta ilmanvaihtojärjestelmän kautta.
Rakennuksen ilmavaipan ilmatiiviydellä on suuri merkitys rakennuksen energiankulutukseen, kosteustekniseentoimintaan, asumismukavuuteen (veto ja kylmät lattiat), ääniympäristöön, hajujen ja emmisioiden leviämiseen rakenteista sisäilmaan sekä ilmansaasteiden liikkumiseen ulkoa sisään.
Yksi tärkeimmistä vaikutuksista hyvällä ilmantiiviydellä on vähentää rakennuksen energiankulutusta. Tiiviissä talossa lämpö ei karkaa ilmavuotopaikkojen kautta ulos, eikä kylmä ilmaa virtaa sisään. Vuotoilma kuluttaa 15-30 % perinteisen pientalon kokonais-energiankulutuksesta, jonka n50-arvo on 4,0 1/h. Rakennuksen energiakulutus kasvaa n. 7 % jokaista kokonaisyksikköä kohti, kun n50-arvo kasvaa. Tämän päivän eristepaksuuksilla ilmantiiveyden parantaminen on merkittävä ja etenkin halpa tapa parantaa rakennuksen energiataloudellisuutta.
Ilmatiiviissä rakennuksessa voidaan paremmin kontrolloida ilmanvaihtoa sekä sisäilman laatua. Ilma joka tulee ilmanvaihtolaitteen kautta suodatetaan epäpuhtauksista, mutta ilmanvuotokohtien kautta tuleva ilma jää suodattamatta. Ajatellen sisäilman laatua on erityisen tärkeää että rakennuksen alapohja on tiivis, jolla voidaan estää radonia ja mikrobeja tulemasta rakennukseen.
Rakenteiden ilmantiiviys on tärkeää myös kosteusteknisen toiminnan vuoksi. Lämpimään sisäilmaan sitoutunut kosteus voi konvektion kautta siirtyä sisältä ulospäin rakenteissa ja aiheuttaa kosteusvaurioita, koska osa kosteudesta tiivistyy rakenteisiin. Sisään virtaava kylmä ilma voi myös jäähdyttää rakenteita ja pintoja sisätiloissa.
Asumismukavuuteen vaikuttaa erityisesti alapohjan sekä ulkoseinien tiiviys. Asukkaat tuntevat kylmän vuotoilma epämukavana vetona. Vuotoilma jäähdyttää myös pinnat sisätiloissa. Ilmavuotojen kautta siirtyy myös hajuja ja ääniä. Myös paloturvallisuus paranee tiiviissä rakennuksessa, koska savukaasut eivät pääse yhtä helposti rakenteisiin.
Rakennuksen ulkovaipan tiiviyden määrittämiseksi suoritetaan painekoe siihen tarkoitukseen kehitetyllä laitteistolla. Painekoe suoritetaan standardin SFS-EN 13829, menetelmä B:n mukaisesti. Vuonna 2012 astuu uudet määräykset voimaan, koskien rakennuksen ilmatiiviyttä.
Niklas Mehtonen
---------------------------------------------------------------------
Tässä myös kuva samasta tekstistä ruotsiksi joka julkaistu Österbotten tidningessä
Lisää tietoa voit käydä lukemassa osoitteesta:
WWW.MEHTONENCONSULTING.FI
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti