keskiviikko 8. tammikuuta 2014

Keskiviikko. Iltalehti kunnostautuu, sosiaaliviranomainen ei. Ym

Vaapa meikäläisellä edelleen.
Mittari on näyttänyt koko päivän ulkosalla + 6 astetta lämmintä.
Päivä kului erilaisissa askareissa. Jokusen valokoristeen otin ulkoa käytöstä pois, syy:
näyttivät vähän hassuilta lumettomassa maassa.

Iltasella poikkesin Kamarikirjastolla pitkästä aikaa.
Kutimet vain helisivät kun "kerholaiset" tekivät omia neulomuksiaan.
Meikäläinen? Kateellisena katseli taidokasta työtä. HEH.
Ehkä joskus opin kutomaan?!!

ILTALEHTI on kunnostautunut oikein kunnolla lastensuojelun merkeissä.

Tuttavani Henri Autero toteaa lehden haastattelussa, että paremminkin olisi hänen elämänsä voinut sujua.
Heppoisin perustein tehty huostaanotto jättää ikuiset arvet.
--------------


- Huostaanottoja tehdään heppoisin perustein. Aika moni olisi estettävissä muilla tukitoimilla, Henri Autero sanoo.
 ---------------------

Mitä tekeekään sosiaalityöntekijä joka työtänsä hoitaessaan päätyy videolla?
Nostaa syytteen kuvaajaa vastaan.
Syystä???
No, taisi todellisuus osua oikein kunnolla hänen silmiensä eteen.
Ei kestänyt työmoraali.
Eikä muukaan moraali, jos asia pitää viedä poliisille.
Videoinnissa ei näkynyt mitään uhkailuun viittaavaa.
Miten videointi voi alla lievä pahoinpitely?

Todella lapsellista oman maineen pelastamista.
Lapsista viis, jotka kiljuvat kuin tapettavat siat ennen vanhaan.
Nykyään sikojakin kohdellaan paremmin.

Tässä ote lehdestä:



Sosiaalityöntekijä on tehnyt poliisille tutkintapyynnön Youtubessa julkaistusta videosta, jossa pikkupojat haetaan kotoaan.
Videossa vastentahtoisia poikia noutamassa ovat poliisit ja sosiaalityöntekijä. Pojat vastustivat vientiä itkien ja kirkuen.
- Videon kuvasi lasten isä. Sosiaalityöntekijä koki isän käytöksen sellaisena, että asiaa tutkitaan lievänä pahoinpitelynä, kertoo rikosylikomisario Tapani Tasanto.
Tasannon mukaan asiaa tutkitaan myös kunnianloukkauksena, koska työntekijän tietoja on laitettu nettiin.
Sosiaalityöntekijä on saanut videon julkaisun jälkeen ainakin yhden tekstiviestin, jonka nainen koki uhkaavaksi. Asiaa tutkitaan laittomana uhkauksena. Perheen isää ei epäillä tästä rikoksesta.
Tasanto kertoo, että poliisille on tullut videon julkaisun jälkeen paljon palautetta. Niissä on ihmetelty poliisin ja sosiaalityöntekijöiden toimintaa.
Tutkintapyynnöstä kertoi sanomalehti Kaleva.
---------------------------------
SEURAAVA ILTALEHDEN JULKAISEMA JUTTU.

Tästä jutusta voi todeta sen verran, että jos syynä on lastenpsykiatrisen palvelujen puute
niin "kusessa" ovat huostaanotetut apua tarvitsevat lapset.
Kaikissa lastensuojeluyksiköissä eikä edes lastensuojeluviranomaisilla ole koulutusta
lastenpsykiatriseen hoitoon.

Tämä Orasen sanelema kirjoitus kertoo totuuden.
Avohoidon taso on laskenut ja asiakasmäärät kasvaneet, mutta työntekijöitä ei ole.
Laitetaan siis apua tarvitsevat huostaanotetut lapset edes jonkinlaiseen paikkaan .

Itse epäilen, ettei Kuntayhtymä kaksineuvoisen sosiaalityöntekijöistä löydy lastenpsykiatriaan
koulutuksen omaavaa henkilöä.
Siitä huolimatta Kuntayhtymä kaksineuvoinen estää  lapsen pääsyyn oikealle lääkärille.
Tiedä sitten kuka diaknoosin on tehnyt, pätevyyttä päätöksen tekoon kun ei ole.

Huostaanottujen vanhemmat ovat pyytäneet Kuntayhtymä kaksineuvoisen edustajilta Terhi Järveltä ja Eija Ala-Toppari-Peltolalta todistuksia pätevyydestä hoitaa mielenterveydellisistä ongelmista kärsivää huostaanotettua ilman lääkäriä.

Vastauksia ei ole tullut.
Mikä siinä on niin vaikeaa?
Jos on koulutus, niin on. Jos ei, niin ei ole.
Vastauksien puuttuminen laittaa miettimään tilannetta Kuntayhtymä kaksineuvoisen alueella.

Täyttä pelleilyä ja lasten mielenterveydellä leikkimistä vaikuttaa olevan lastensuojelu SUOMESSA.

Tässä ote ILTALEHDESTÄ:
--
 

Suomessa otetaan vuosittain huostaan noin 10 000 lasta. Uusia huostaanottoja tästä määrästä on noin kolmannes. Lapsen asuminen kodin ulkopuolella voi kestää vuosia.
- Uusien huostaanottojen määrä vähentyi vuonna 2012 noin neljällä prosentilla, Lavikainen sanoo.
THL:n raportin mukaan puolet vuoden 2012 lopussa huostassa olleista lapsista oli sijoitettu sijaisperheisiin. Sijaisperheisiin sijoitetuista lapsista 11 prosenttia asui sukulais- tai läheisperheisissä.
Lavikaisen mukaan lapsien sijoittaminen kodin ulkopuolelle on Suomessa hieman yleisempää kuin muissa pohjoismaissa. Vertailu ei kuitenkaan ole yksinkertaista.
- Järjestelmät ovat erilaisia joka maassa. Tietyissä suhteissa toimenpiteitä tehdään Suomessa enemmän. Esimerkiksi laitoshoidon osuus on meillä aavistuksen verran korkeampi kuin muissa pohjoismaissa, Lavikainen sanoo.
Mistä johtuu?
THL:n kehittämispäällikkö Mikko Oranen näkee kiireellisten sijoittamisen kasvun taustalla kaksi tekijää. Vuonna 2008 voimaan tulleen lastensuojelulain uudistuksen myötä epäillystä tapauksista ilmoitetaan viranomaisille entistä herkemmin. Toinen tekijä on lasten kurjuuden lisääntyminen, jonka Oranen liittää avohoidon tason laskuun.
- Käytännössä kyse on varmasti molemmista tekijöistä, Oranen sanoo.
Kehittämispäällikön mukaan on syytä epäille, että avohoito ei tällä hetkelle pysy täysin hoitamaan sille asetettuja tehtäviä.
- Avohoidon asiakasmäärät ovat kasvaneet, mutta työntekijämäärät eivät ole kasvaneet samassa suhteessa. Vaikuttaa siltä, että avohoito ei kaikin osin toimi täysin suunnitellusti, Oranen sanoo.
Hänen mukaansa lastensuojelua myös rasitetaan tehtävillä, jotka kuuluisivat muille viranomaisille.
- Selvityksissä on havaittu, että muut palvelut kuten lastenpsykiatria ovat sysänneet tehtäviään lastensuojelun piiriin. Lastensuojelun asiakkuudesta on myös tullut kriteeri eri palveluiden saamiselle. Nämä organisaation liittyvät ongelmat ovat syöneet avohoidon tehokkuutta, Oranen arvio.
--------------------------------

Katkeraa luettavaa.

Saunottua tuli ja 08.01.2014 on menossa.

Tässä kuva ulkosalta







Huomiseen.






Ei kommentteja: