Ihan mukava oli sää tänään. Iltapäivästä satoi lunta joka oli kuin suolaa, eli pienen pientä hiutaletta. Eihän tuo sade kauan kestänyt, tuli vain pienoinnen kerros vaaleata pihaan.
Ajattelin sitten tänään leipoa pullaa, pitkästä, pitkästä aikaa.
Toteutinkin ajatuksen ja ensimmäiseksi unohdin kananmunan pois.
Tämä ei kuulemma ollut isoin virhe minkä tein.
Isoin virhe tuli siinä, että laitoin hiivan liian kuumaan maitoon.
Lopputulos oli, että harakoilla on aamulla naposteltavaa pihalla.
Minä siis osaan kaiken. Jopa tehdä harakoille aamiaisen valmiiksi. Heh.
Teini lähti yöksi kaverinsa luokse. Ompas täällä kumman rauhallista.
Hengettären hain iltapäivästä meille saunareissulle.
Tässä päivän tapahtumia, mutta HELMIKARTANO ja sen aukaiseminen tuli iltasella taaseen esiin.
Taitaa olla yli kuukausi kun yleisönpalstalla kysyin Alajärven päättäjiltä, miksi Helmikartanoa ei avata ?
Vastausta ei ole kuulunut.
Yksi syy vastaamattomuuteen voi olla Helmikartanon omistajien tekemä tutkintapyyntö poliisille.
Tutkintapyyntö sisälsi mm, miksi Alajärven kaupungin virkamiehet vievät psygiatriset potilaat Alajärveltä Suolahteen.
Poliisi ei ollut löytänyt mitään rikokseen viittavaa Alajärven virkamiesten osalta.
Rikollista ei todellakaan ole kuljettaa potilaita, mutta otetaan huomioon inhimillisyys niin potilaita kuin omaisiakin kohtaan. Ja kysytään, miksi Alajärvi ei kunnioita potilaiden ja heidän omaisten toiveitaan?
Matkaa kertyy Suolahdelle n, 168 km ja aikaa siihen menee n, 2h ja 20 min.
Potilaiden omaisten matka tapaamiseen on kohtuuttoman pitkä, ottaen huomioon, että omassa kunnassa olisi ainakin osalle potilaista sijoituspaikka. Paikka nimeltä HELMIKARTANO.
Potilaiden on todettu voivan paremmin hyvässä ja tutussa ympäristössä.
Omaisten tapaaminen on heille tärkeää. Potilaat eivät saa olla Alajärven kaupungin
virkamiesten leikkikaluna heidän vastustaessa Helmikartanon avaamista.
Täysin käsittämätöntä tämä Alajärven virkamiesten pelleily ihmisillä, jotka eivät osaa / saa itse vaikuttaa omaan haluunsa hoitopaikasta.
Olisikohan aika alkaa kunniottamaan potilasta myös ihmisenä. Ihmisenä jolla on omat tunteet, niin ilot kuin surutkin.
Siinähän sitä taasen, käsittämättömiä päätöksiä mietittäväksi.
Saunottua siis tuli, joten: Huomiseen.
PS. "Naapurikin" käväisi iltasella kaverinsa kanssa meillä.
Ei tainnut olla avaimia kotiin. Piti odotella meillä, että väki kotiutui.
No, hauskaahan meillä oli ja maailmaa parannettiin, taas kerran.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti