lauantai 29. toukokuuta 2010

Lauantai, juhlissa Maksamaalla/ Maxmo, Urpiaisen lupaus.

Päivällä, aurinkoisessa säässä lähdimme mieheni kanssa vävyn valmistujaisjuhliin Maksamaalle, meren rantaan heidän mökilleen.
"Kersa" soitteli mökiltä kun olimme matkalla: Vettä sataa ja ukkonen on päällä.

Todellakin, mitä lähemmäksi saavuimme sitä tummempi oli taivas.
Perille päästyämme vettä ei onneksi enään satanut.
Onneksi monestakin syytä, vävyn isä hoiti ulkona grillauksen.
Saimme siis ilman vedellä höytsetettyjä, lihoja, makkaroita, sekä grillattuja kasviksia monenlaisen salaatin kera.
Hyvää oli ja syötyä tuli ehkä liikaakin, mutta kun olivat niin suussasulavia ja makunystyröitä hiveliä ettei muuta voinut kuin nauttia vain.

Parkkipaikalla oli tosin ahdasta, no sopu sijaa antoi.
Kenenkään auto ei vahingoittunut, se on tärkeintä.

Kotia kohti tullessamme totesimme: Sade on kulkenut edellämme. Vettä oli satanut 15 milliä ja nyt yhteensä 20 milliä.
Teini joka halusi jäädä kotiin kertoi, että rakeitakin oli satanut.

Onneksi taivas näyttää selkeämisen merkkejä. Eipä myöskään tarvinnut kastella eilen istuttamiamme taimia, vettä saivat varmasti.

Muihin asioihin:

Jutta Urpiaisen lupaus työttömyyden suhteen, on yhtä utopistinen kuin noutaa kuu taivaalta.
Urpiaisen olisi ehkä kannattanut paremminkin todeta: Suomalaisille töitä, ei alipalkattua työvoimaa Suomeen.
Lupaus kuulostaa kliseeltä jota kukaan ei usko.
Nyt jo olisi pitänyt ottaa kantaa ulkomaisen työvoimantuontiin Suomeen negatiivisesti eikä lupailla kuuta taivaalta.

No, jokaisella on oikeus yrittää saada kansa äänestämään puoluettaan vaaleissa. Vaikka sitten lupaamalla mahdottomia.
Kansalaiset eivät ole höynäytettävissä noin vain, heillä on tietoa ja kokemusta asioista.
Kansalaisia ei pidä aliarvioida, missään suhteessa.

Siinäpä mietteitäni päivän tapahtumista.
Sauna kutsuu, joten: Huomiseen.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Se on UrpiLainen, ei Urpiainen. Siis sanassa on L-kirjain keskellä.
Urpilainen.