Tänään mieheni ja teini olivat taas kisoissa.
Hyvin oli mennyt ja yksi kuudesta saamatta olevista pytyistä löysi tien "kotiinsa."
Vaasan kersa ja vävy hakivat Kisun tänään kotiin.
Kisu oli hyvä kun kersa huuteli sitä eteisestä niin häntä nousi pystyyn ja värisi hienosti, samalla Kisu juoksi nuolemaan"äitinsä"naamaa onnellisena.
Että oli se vaan karmeeta olla "mummulla"hoidossa, vai kuinka Kisu?
Mutta kyllä sinä paljon söitkin, aina oli kippo tyhjänä.
Eipä näin sunnuntaina ihmeempiä, rauhallista on ollut. Ottiskin lähti jo kotiinsa.
Anonyymille eli, kommentoijalle:
En kirjoittanut mitään Ylistarolaisten yksityisasioista enkä keskustelun kulusta, totesin vain: On se maailma pieni, joskus saa uusia tuttavia ja ystäviä yllättävissäkin paikoissa.
Tosin, ainahan on mukava kuulla kuulumisia, siinä ei ole mitään kummallista tai pahaa.
Vaasan kersa lähti aikoinaan ulkomaan reissulle, ensimmäiseksi hotellissa tulivat vastaan serkkuni ja hänen kersansa.
Suomessa meillä oli välimatkaa n.80 km muttei tavattu moniin vuosiin ja kehenkäs sitä törmääkään ulkomailla ensimmäiseksi, sukulaisiin tietysti.
Jaaha, sauna kutsuu. Huomiseen.
1 kommentti:
Mikäs ny kestää siinä kirjottelus? Sunnuntaina viimeksi! Nyt Hopi hopi näppäimistö sauhuamaan!
Lähetä kommentti