No niin, nyt on kaksi päivää leivottu pullaa, ei juhliin vaan nuorisolle.
Eilen leivon mariannen makuisia korvapuusteja ja kuinka sattuikaan nuorisoa tuli kylään, no ne hävisivät kuin "pieru" Saharaan parempiin suihin. Tänään piti tehdä uudelleen samoja pullia, tuli vieraita Vaasasta ja pullat lähti heidän mukaansa. Pitäisiköhän huomenna tehdä kolmas satsi, että saisi pakastimeen ja laittaa ovet lukkoon siksi aika kun leipoo. No se oli vitsi, hyvä kun kelpaavat.
Taidetaan aika harvassa paikassa enää itse leipoa? Nuorisolle se on näköjään elämys, tuore juuri leivottu pulla. Muutenkin päivä on ollut työtä täynnä kuten yleensäkin. Tuntuu, että kun kaiken saa valmiiksi toisesta päästä pitää taas aloittaa. Mahdankohan olla liian pikkutarkka, no kun leikkaan ruohoa niin senkin pitää olla joka paikasta siisti ja tasainen. Lumen kanssa sama juttu, piha on kuin lentokenttä, kuten eräs vieras sanoi. No tehdään niin kauan kuin voimia piisaa ja kun voimat loppuu yritetään käskeä toisia jos sattuisivat innostumaan töistä. Muita juhlia nyt ei ole tiedossa kuin kissasta ottamani ylioppilaskuva jonka lähetän sukulaisille. Sai hyvät paperit hiiren metsästyksestä naapurin ladolla. Niin, että tulkaa Miukun kahville, kyllä hänellä apulaisia piisaa jotka homman hänen puolestaan hoitaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti