maanantai 24. maaliskuuta 2014

Maanantai. LAPUAN LASTENSUOJELU, LASTENSUOJELUKO?

Vapaata oli meikäläisellä tänään.
Päivä alkoi ihanasti auringon helliessä.
Päivä pimentyi, kun sain viestin nuorelta joka on meillä asunut n, 2½ kuukautta.

Viestissä oli, että Lapuan lastensuojelu on tullut luokkaan ja estää hänen ulospääsynsä.
Soitin nuorelle ja käskin laittamaan kaiuttimen päälle ja kävellä ovelle.
Nuori teki näin, silloin joku sieppasi häneltä puhelimen ja häneen käytiin käsiksi.
Kuulin, kuinka nuori itki ettei halua lähteä mihinkään ja mies ääni vastasi: tiedät kyllä syyn.

Luokkatoverit kertoivat, että luokka oli ensinnä tyhjennetty ja sisälle oli mennyt kuraattori,
poliisit, ym, poppoo. Luokkatoverin silmissä oli näyttänyt kuinka nuorta olisi viety pois käsiraudoissa.
Ehkä se näytti siltä. Uskon, että poliisi piti käsiä takana ja vei nuoren väkivalloin pois.

Karmeaa nuorelle, joka vihdoinkin oli päässyt elämän alkuun ja koulukin maistui.
Soitin klo: 16:00 jälkeen päivystävälle lastensuojeluviranomaiselle 112:n kautta.
Hän ilmoitti, ettei voi puhua mitään tapauksesta. Lapuan lastensuojelu oli näin ohjeistanut.

Tulikohan Lapuan lastensuojelun tehtyä pieni virhe, kun alkavat määräämään päivystävää lastensuojeluviranomaista.
Lastensuojeluviranomainen on myös näin ollen väärässä työssä.
Eiköhän sen lapsen pitäisi olla tärkein asia hänen työssään, ei Lapuan lastensuojelun.

Lopulta tuli ilmi, että äiti oli halunnut kiireellistä sijoitusta nuorelle.

Äiti? Joka ei ole 2 kk välittänyt nuoresta mitään, vaan ilmoittanut hänelle ettei kotiin ole asiaa.
Olisiko syynä pelko, että nuori voisi tavata veljeään koulussa?
Äitihän ei ole antanut veljen soittaa siskolleen tai isälleen tietoa, että hänellä on uusi numero.

Nuori ei ole saanut veljeään kiinni moneen viikkoon.
Tottahan meille tuli hätä, mihin nuori on viety, nuori josta äiti ei ole välittänyt pätkääkään.

Lähdin teinin kanssa käymään eräässä sijoituspaikassa, jossa hermostuttiin todella pahasti.
Poliisit soitettin heti. Hyvä niin, me odottelimme kaikessa rauhassa heitä saapuvaksi.
Tulipahan siinä selkäkin loukattua ja pahasti. Jalasta on tunto vieläkin pois.
Ei poliisin toimesta, vaan erään sijoituspaikan henkilön toimesta.

Lähdimme sieltä teinin kanssa, nuoren äidin luokse kysymään mihinkä nuori on sijoitettu?
Ovea ei aukaistu vaan läpi huudettiin:  !!!! on viety turvaan. Poistukaa tai soitan poliisit.

Turvaan ?? Miltä ja miksi nuori oli viety turvaan äidin pyynnöstä?
Ehkä siksi, että elämä oli järjestyksessä,  tasapainoinen ja äidin pelko, että nuori tapaa veljensä ylitti normaalin ajattelun..

Lähdimme teinin kanssa pois aikamme poliiseja odotettuamme.
Matkalla tuli poliisiauto meitä vastaan. Laitoin vilkun tiensivuun ja näytin poliisille pysähtymismerkkiä.
Olivat tyytyväisi kun ilmaisin, että etsimänne roistot ovat tässä.

Lapuan lastensuojelu kulkee kuin pässi narussa.
Missä on järki ja sen käyttö ?
Jos äiti ei ole pätkääkään välittänyt nuoresta kuukausiin,
niin ettekö näe missä mennään.

Teitä sumutetaan, teille valehdellaan äidin toimesta koko ajan.
Missä on huolenne veljestä, joka vain leikkii leegoilla ja on onnellinen kun äiti ei ole kotona.
Miten olette kehdannut mennä sanelemaan päivystävälle viranomaiselle, ettei välitä soitoista mitään.

Jos ainoat henkilöt jotka nuoresta oikeasti välittävät ja ovat huolissaan hänestä ovat mielestänne 0 arvoisia
kehoittaisin miettimään ammatinvaihtoa.

Lastensuojelu ei ole nuoren pois viemistä, vaan vaihtoehtojen löytämistä asioille.
Poissa silmistä ei paranna nuorta eikä hänen äitiään saati veljeään.

En olisi ikinä uskonut, että Lapuan lastensuojelu ei näe metsää puilta.

Olisihan sitä tietenkin niin lastensuojelu ,kuin poliisitkin voineet hakea nuoren omistamat eläimet
meiltä pois. Vai eikö ollut tietoa nuoren elämästä?
Ei varmasti. Elämä kun ei ole äitiä pätkääkään kiinnostanut.

Se, siitä.

Saunottu ei, joten: huomiseen.


Ei kommentteja: