maanantai 7. joulukuuta 2009

Maanantai, ANONYYMILLE

Tämä päivä meni ihan mukavasti. Valitettavasti Kamarikirjastolla pidettävä alusasunäyttely jouduttiin perumaan sairastapauksen vuoksi.
No, ensi maanantaina uusiksi jos mahdollista.

Rumpukurssia on myös siirretty vetäjän pyynnöstä.
Rumpukurssi uusitaan, ehkä keväällä. Osallistujille olen asiasta tiedottanut.
------------------------------------------------------------------------------
ANONYYMILLE, joka on kirjoittanut blogiini 7. joulukuuta 2009 19:25
---------------------------------
Kirjoituksesi on pitkä ja asiallinen. En kopioi sitä tähän vaan toivon, että lukijat katsovat ANONYYMIN kommentin ko.ajalta.

Lähdetäämpä alusta.

Meillä oli naapurit joiden poika(nykyisin 16.v) oleskeli meillä noin kaksi vuotta.
Kutsukaamme häntä vaikka Lakuksi.
Kouluaikana Laku tuli meille suoraan koulusta ja kello 21:00 lähetin Lakun aina kotiinsa.
Viikonloput ja lomat hän oleili meillä.

Laku oli joskus katkera kun hänen vanhempansa suunnistivat Lakulle rakkaiden ihmisten luo ilmoittamatta siitä Lakulle.
Lakun huomauttaessa asiasta vanhemmilleen, he vain totesit: Et ollu kotona.
Lakulla oli kuitenkin puhelin mihin vanhemmat olisivat voineet soittaa niin halutessaan.
Soittoja ei koskaan tullut.


Laku kertoi kysyneensä kotona vanhemmiltaan: Mitä vasten minut on tehty?
Vanhempien vastaus Lakulle, oli: Varalle jos jompi kumpi isoistasiskoista sattuu kuolemaan hän on varalla.
Yritin Lakulle selittää etteivät vanhemmat varmasti tarkoittaneet sitä mitä sanoivat.
Ei mennyt Lakulle selitys perille, hän tiesi totuuden.

Keväällä 2009 Lakun vanhempiin iski jokin kriisi.
Perhe muutti pois ja syyksi laitettiin Lakun meillä oleminen.
Kesä meni, mutta Laku ei saanut kutsua parasta kaveriansa perheen lomanviettopaikkaan.
Pojat olivat sopineet keskenänsä yhteisestä viikonlopusta kesällä, mutta Lakun vanhempien toimesta tämä estettiin.

Syyslomalta Laku sijoitettiin väliaikaisesti toiseen "paikkaan" koulunkäynnin ajaksi.
Sosiaaliviranomainen kertoi, että he ajattelivat myös Lakun pysyvän kotona kun asuu muualla.
Laku ei pysynyt.
Hän oleskeli koulun jälkeen kylillä kauppojen sulkemisaikaan asti.
Hän soitti minulle jopa 20-30 kertaa päivässä kunnes vastasin tai soitin takaisin kysyäkseni mikä hätänä?
Usein kyseessä oli koulussa sattunut tapaturma tai muuten huono ja kuumeinen olotila.
Neuvoin häntä parhaani mukaan.

No, näin Lakun kun hän oli lomalla kotonansa sijoituspaikasta.
Laku kertoi kuinka kaikki kaverit luulevat, että hän on törnävällä.
Syy moiseen oletukseen oli Lakun pikkuveljen toteamus Lakun kavereille heidän tiedustellessaan. Missä Laku on:
Veljen vastaus: Laku on viety piiloon.
Laku kertoi minulle että häntä ja muita lapsia on ehdottomasti kielletty kertomassa missä tai miksi hän on jossain.
Pelko Lakulla vanhempiansa kohtaan oli suurempi kuin kertoa kavereille totuus.
Laku ilmoitti myös, että hänen puhelimensa on äidillä ja äiti vahtii kuka siihen soittaa ja eritoten soitanko minä. Käsittämätöntä.

Samoin hän sanoi, että äiti ja isä olivat halunneet merkittäväksi sijoituspaikan papereihin että jos minä tai mieheni soitamme Lakua ei haeta puhelimeen.
Lakun äitiin törmäsin sen jälkeen kaupassa ja kysyin häneltä: Miksi moinen merkintä?
Vastaus oli kovaäänistä huutamista kassajonossa.
Kerroin Lakun äidille, ettei meistä ole mitään merkintää Lakun papereissa sosiaalihuollossa.
Äidin vastaus: Pitää sitten heti mennä saattamaan paperit ajantasalle.
Onneksi kaupan ovet ehtivät aueta hänen pyyhältäessään ulos.

Tästä voisi kirjoittaa vaikka kuinka pitkälti, mutta lopuksi totean:
Lakun isän soittaminen sivullisille henkilöille ja kätyreiksi haukkuminen ei ollut aikuisen hankilön käytöstä. Soittaessaan hän oli esittänyt ns.muunnettua totuutta.
Ystäväni oli saanut hänet hiljaiseksi kysymällä mm. Eikö Lakusta saa edes kysyä mitään, eikö lapsesi merkitse sinulle mitään?

Laku tuntuu olevan kielletty ja unohdettu puheenaihe omassa perheessänsä.

Olen kerran ollut poliisiasemalla Lakun vanhempien toimesta. Poliisi ei ottanut asiaa käsittelyyn.
He olivat toimittaneet asemalle mm. lähettäni viestin Lakulle: Menetkö Mikan kanssa Antin työ?( suurin piirtein)
Kyse oli hiitolomaviikosta ja siitä kuinka pojat olivat sopineet käynnin kuntosalille.

On kyllä niin sekainen soppa, ettei tosikaan.
Syyllistä sijoitukseen haetaan jostain muista kuin itsestään, samoin mustasukkaisuus vaikeuttaa perheen elämää.

Lakun isä oli eilen soittaessaan todennut: On meidän yksityisasia mitä me lapsillemme teemme.

Yksityiasia varmasti, mutta perheessä on kaksi alaikäistä lasta joihin vanhempien "valta" riittää.
Alistettuina ihmisinä kolmen yli 16- vuotiaan henkilön osalta vanhempien valta taitaa jatkua oli kaksikymppiseksi.

Putosit varmasti kärryiltä, minä olen pudonnut aikoja sitten.
Laku on kuitenkin minulle yhtä tärkeä kuin omat tai muut "lapset".

Saunassa tuli oltua, joten: Huomiseen.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Sä se täs oot joka totuutta muuntelet!

Anonyymi kirjoitti...

Kerro sitten oma versiosi anonyymi