Torstai, perjantai ja lauantai. Itsenäisyyspäivän kynttilät ja syyt niiden polttamiselle.

TORSTAI:

Työthän ne aamusta Seinäjoella kutsuivat.
Työntäyteinen päivä. No, aika ainakin meni nopeasti.
Ei erikoista.
Saunottua tuli.

PERJANTAI:

Seinäjoelle hommiin. Kiire jatkui edelleen.
Päivällä tuli asiaa autolle ja painoin avaimesta oven aukaisunappia.
Ei mitään, ei yhtään mitään. Patteri lopussa. JEE, IHANAA.
Piti soittaa miehelle, että tuo vara-avaimen. Patterin vaihto olisi vaatinut koodauksen ja muuta mukavaa.
Pääsihän sitä iltasella kotiin, tosin vähän myöhemmin kuin normaalisti.

Saunaan hermojani lepuuttamaan.

LAUANTAI:

ITSENÄISYYSPÄIVÄ.

Harmaa ja pilvinen päivä, mutta illalla ihana täysikuu.
Suunnitelmissa oli käväistä tänään Tampereella, mutta tuli pieniä mutkia matkaan.
No, sehän ei ole uusi asia.

Tuli muuten harvinaisen kiire tänään Itsenäisyyspäivänä sytyttämään kahta kynttilää ikkunalle.
Syynä kiireeseen oli lehtikirjoitus ja etenkin se, miksi kynttilöitä alunperin poltettiin ikkunoilla.

Kirjoituksessa mainittiin yhdeksi syyksi 1800-luvun lopulta seuraavaa:

(1800-luvun lopulla kynttilät muuttuivat kuitenkin kapinan työkaluksi. Niitä alettiin sortovuosina polttaa Runebergin päivänä, 5. helmikuuta, venäläistämisen vastalauseen symbolina.)

MINULLE TULI KIIREE SYTYTTÄÄ KYNTTILÄT
EU:n VASTALAUSEEN SYMBOLINA.

Itsenäisyyttähän meille ei enää ole. Tämä on valitettava tosi asia.
Tässä ote lehdestä:
----------------------------------------------

Itsenäisyyspäivän iltana kello 18 sytytetään perinteen mukaisesti kaksi kynttilää ikkunalaudalle. Mutta miksi?

Kahta sinivalkoista kynttilää poltetaan itsenäisyyspäivän iltana. (RAINE LEHTORANTA / AL)

Perinne kynttilöistä on lähtöisin jo 1700-luvun Ruotsin vallan ajoilta saakka, kertoo Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistotutkija Juha Nirkko. Tuolloin kynttilöillä juhlistettiin kuningasperhettä heidän merkkipäivinään tai heidän vieraillessaan Suomessa.

Nirkko kertoo, että 1800-luvun lopulla kynttilät muuttuivat kuitenkin kapinan työkaluksi. Niitä alettiin sortovuosina polttaa Runebergin päivänä, 5. helmikuuta, venäläistämisen vastalauseen symbolina.

Kun itsenäisyyspäivä syksyllä 1919 vakiinnutettiin joulukuun alkuun, siirrettiin myös kynttilöiden poltto tuolle päivälle. Vuoteen 1946 asti toiminut Itsenäisyyden liitto kehotti vuonna 1927 kansalaisia polttamaan kynttilää kello 18-21.
Polttamisen perinne on jäänyt elämään tähän päivään asti. Itsenäisyyden liitto ei kuitenkaan ottanut kantaa kynttilöiden määrään.

Miksi kaksi?

Nirkko huomauttaa, että perinteitä selittäessä harvoin on vain yhtä oikeaa vastausta. Kahden kynttilän onkin selitetty viittaavan esimerkiksi kotiin ja isänmaahan, mutta jääkäritarina kertoo, että kynttilöitä käytettiin merkitsemään turvallista majapaikkaa.

Arkistotutkija itse sanoo taipuvansa kolmannen, maanläheisimmän selityksen kannalle. Perinteiset omakotitalon ikkunat oli jaettu ruutuihin, ja ikkunalaudalla palavia kynttilöitä asetettiin yksi kumpaankin ikkunan alaruutuun.
- Mikäpä muu määrä siinä olisi? Oli luonnostaan paikat kahdelle kynttilälle. Jos niitä olisi ollut yksi, se olisi ollut epäsymmetristä. Kolmesta kynttilästä keskimmäinen olisi jäänyt piiloon ja neljä kynttilää olisi ollut tuhlausta, Nirkko perustelee.
Kynttilöiden väri sen sijaan on muuttunut valkoisesta sinivalkoiseksi vasta viime vuosikymmeninä.
- En osaa sanoa, milloin niitä on tietoisesti alettu tehdä sinivalkoisiksi. Se vain tapahtui. Eivät ne minun lapsuudessani vielä sinivalkoisia olleet.

-----------------------------------------

Perinne kynttilöiden polttamiseen, on ollut siis ITSENÄISYYS.

ITSENÄISYYS NYKYÄÄN ????

VASTATKOON KUKA OSAA.
MINÄ EN OSAA.

Jaaha, saunottua tuli, joten: Huomiseen