Joulupäivä

Joulupäivä oli tänään ja todella rauhallinen päivä.
Ehkä jopa liiankin rauhallinen. HEH.

Iltapäivästä lähdimme mieheni kanssa käväisemään kahvilla Ylihärmässä, erään
ystävämme luona.
Maailmaa tuli taas parannettua, joten eiköhän tuo kohta ole valmis.

Löysin vanhan runon, joka mielestäni kertoo todella paljon.
Runoon on kytketty koko itsenäisyytemme sanoma.
Valitettavasti tämä sanoma, ei nykyisin päde.
Kirjottaja, Cajander kirjoitti runon varmasti täydestä sydämestä.

Toivotaan, että itsenäisyytemme saadaan takaisin ja Cajanderin sydämestä kirjoittama runo Suomen puolesta toteutuu tulevaisuudessa.
-------------------------------------------------------------

Lukekaa ajatuksella alla oleva runo. Runo kertoo enemmän kuin mitkään sanat.
------------------------------------------------------------
ISÄNMAALLE.

Yks voima sydämehen kätketty on,
se voima on puhdas ja pyhä,
se tuttuko on vai tuntematon,
niin valtaa se mieliä yhä,
salamoina se tuntehet saa palamaan,
se taivaast on kotoisin, kerrotaan,
ja isänmaa on sen nimi.

Se tunnussana se Suomenmaan
vei urhot kuolon teille,
vei nälkää, vaaroja voittamaan,
vei valoa voittamaan meille;
ja rauhan töissä se ollut on
se toivon tähti sammumaton,
joka tien vapautehen viittaa.

Niin aina olkohon Suomenmaass!
Ain uljuutta, uskollisuutta!
Kun vaara uhkaa, ne luokohot taas
vapautta ja valoa uutta!
Tää maa ei koskaan sortua saa.
Eläköön tämä muistojen, toivojen maa,
eläköön, kauan eläköön Suomi"

Paavo Cajander Kirjasta 1907

-------------------------------------------------------

Saunottua tuli, joten: huomiseen.