Keskiviikko. Vapaa joka muuttui "hommiksi".Kiitos Ilkka lehti. Tempaus.

Eilen siivosin koko asunnon ja ajattelin huilata tämän päivän.
Vapaata piti olla, mutta Seinäjoki kutsui n, klo: 12:00.
Aamusta tuli hälytys.

Hommia kyllä piisasi ja aika kului mukavasti, mutta lähtöaika töistä meni pitkäksi.
Paikalla oli (iso) pomo.

Ohitin Tempauksen n, klo: 19:15 ja totesin, autoja oli kuin merenmutaa parkissa ja näytelmä oli alkanut jo klo: 19:00.

Toivottavasti salin täyteen kerännyt näytelmä,  näytellään uudelleen, niin että me "mattimyöhäsetkin" pääsisimme näytelmää katsomaan.

Harmittaa, mutta eikös katsojia vetänyt näytelmä esitetä aina uudelleen.

Vapaa, kului töissä.
Saunottua tuli, joten: Huomiseen.

Ps.

Ilkka julkaisi tänään kirjoitukseni, johonka kehoitin lukijoita lisäämään sanan RAKKAUS.

Tässä Ilkka lehden julkaisu:

Kunnioitus ja kuri sekä niiden puute

Nykyinen meno tässä maailmassa ja myös meillä Suomessa johtuu pahjolti kunnioituksen ja kurin puutteesta.

Muistan, kuinka poika tuli koulusta 12-vuotiaana (nyt yli 30-vuotias) ja kertoi onnellisena, ettei lapsia saa enää kurittaa. Laki oli astunut voimaan.
Ei ollut poikaa kuritettu ennen lakia eikä lain jälkeen, mutta tein selväksi, ettei laki päde meillä, jos teet virheitä elämässäsi. Perille meni. Poika tiesi, että rakkaudesta häneen rikon vaikka lakia ja kärsin seuraukset. Nykyinen nuoriso on tämän lain jälkeläisiä. Ei kotona saatikka koulussa kuria saa pitää. Oppilas voi poistua kesken tunnin, ja opettaja on voimaton.
Kunnioitus muita ihmisiä kohtaan on kadonnut kurin katoamisen myötä. Ei opeteta oikeaa ja väärää ja jos opetetaan, syytteen saavat joko vanhemmat tai opettajat.
Nuorison huonosta voimisesta syytetään nettiä, telkkarin ohjelmia, ym. kanavia. Syyttää saa ihan vapaasti, ainahan syntipukki on jostain löydettävä. Todellisuudessa syntipukkeja ovat päättäjät salliessaan lain, jolla estetään opettamasta toisen ihmisen kunnioittamista sekä vastuun kantamista teoista.
Koulussa tehdyt niin sanotut pikkurikokset eivät johda vastuuseen. Pikkurikoksilla tarkoitan opettajien haukkumista, aliarvioimista, tunneilta poistumista, haistattelua, kiusaamista. Pikkurikokset ilman kuria ja toisen ihmisen kunnioittamista, johtavat vääjäämättä isompiin rikoksiin.
Olisikohan kokeilumielessä aika palata taaksepäin koulumaailmassa. Laitetaan vaikka syyslukukausi malliin 1960. Ei pitkä aika, mutta tehokas aika.
Eija Kiviharju-Ketola
Ylihärmä

------------------------------------
Kiitos julkaisusta.