Lauantai, Joulupäivä. Ylistarolaiset

Ihan mukava oli sää tänään, Joulupäivänä. Yhtään ei tuullut ja mittari päivällä sekä nytkin näyttää - 14 pakkasta ulkona.

Mies ja teini olivat melkein 4 tuntia ampumaharjoituksissa päivällä. Aika oli kuulemma vierähtänyt ihan siivillä ja hauskaa oli ollut.
Itse sain sillä aikaa tehtyä vihdoinkin sukkia valmiiksi. No, melkein valmiiksi odotan vain ohjeita viimeistelyyn. Kaikki on pitänyt opetella alusta loppuun, mutta lopussa kiitos seisoo.

Ylistarolaiset, mieheni tytär ja ns, vävy olivat pitkästä pitkästä aikaa käyneet tänään mummulassa, Hyvää Joulua toivottamassa.

Eli, kumpikin aikuinen oli huutanut ja haukkunut mm, minua ja miestäni lastensa kuullen vanhalle ihmiselle.

Ns, vävy oli huutanut mm, Vaasan "kersan" halustaan saada lainaamansa 500.00 ekun arvoinen sänkynsä takaisin lainasta Seinäjoella asuvalta mieheni tyttäreltä.
"Kersa" olisi sen saanutkin takaisin viranomaistietä, mutta luopui fiksuna ihmisenä ja osti uuden.
Mitä Ylistaron ns. vävylle kuuluu "kersan sänky asiat" ja vielä vähemmän hänellä on oikeutta mennä asiasta huutamaan vanhalle ihmiselle.
Asia sängystä ei kuulu Ylistaron ns. vävylle, sen paremmin kuin mummullekkaan.
Eiköhän asia kuulu asianomaisille.

Samoin Ylistaron ns. vävy oli sanonut mummulle, että olen mielenvikainen kun kirjoitan blogiani.
Hänen lapsensa oli ollut samaa mieltä.

Mieheni tytär oli arvostellut myös blogi kirjoituksiani ja huutanut niistä mummulle.

Ensinnäkin toteaisin : Varmasti mummu tykkäsi hyvää käynnistänne joka oli pelkkää huutamista ja haukkumista.
Varmasti hänelle tuli hyvä Joulumieli.

Toiseksi: Minä kirjoitan elämästäni mitä haluan. Se mitä kirjoitan ei kuulu teille pätkän vertaa.
Omasta elämästään saa kirjoittaa mitä haluaa ja te ette sitä määrää.

Jos itse aiheutatte itsellenne ongelmia käymällä haukkumassa minua ja miestäni mummulle, niin vastatkaa itse seurauksista.
Blogiani ei ole pakko lukea, jos käsittää asioita väärin.
Ehkä soittaminen ja puhelinnumeron salaamatta jättäminen mummulta voisi parantaa elämänne laatua.
Nyt, elämänne tuntuu kulkevan hyvin suppeassa piirissä.

Minä elän omaa elämääni, eläkää tekin.

Kirjoituksiani blogiin ei määrää muut kuin minä itse.
Hankkikaa oma onnellinen elämä, ettei tarvitse käydä muiden tykönä haukkumassa jos ette uskalla tulla itse paikanpäälle sanomaan jos jokin asia vaivaa.

No niin, siinä sitä taasen ajateltavaa, niin Ylistaroon, Seinäjoelle kuin Hesaankin. ( ns.Ylistaron vävyn kommetteihin perustuva kommentti)

Vihdoinkin meidän Miuku-neitistä saatiin jouluisia kuvia.
Tässä niistä kaksi.




Saunottu ei, joten: Huomiseen.