Aika hyvä oli tämän perjantain sää. Illasta tuli pieni lumisade, tuskin autonjälkiä peitti.
Vävy saapui iltasella myös meille. Tarkisti kylppärinremontin onnistumisen ja mittasi mahdollisia haittoja.
Niitä ei ollut. Laatat vain seinään ja uusi kylpy"koppi" paikoilleen.
"Kersa" lähti Vaasaa kohden vävyn kanssa, muistivat ottaa mukaansa myös karvaiset "lapsenlapset". Huh helpotusta.
Siis "lastenlapsien" osalta.
Eilen kun tulin Seinäjoelta "hommista" radiosta tuli erään toimittajan toteamus Isänpäivästä.
Kiitti onneaan, että oli muistanut pappaansa ko, päivänä viime vuonna, joulukuussa häntä ei enää ollut.
Näinhän se menee. Helppoa on olla muistamatta isää, pappaa, äitiä, mummoa, tai millä nimellä heitä nyt kukin kutsuu.
Kuitenkin, muistaminen joko kortilla, tekstiviestillä, mutta mieluiten vaikka soittamalla onnittelut voi olla viimeinen kontakti vanhempiin / isovanhempiin.
Toimittajan toteamus laittoi oikein miettimään.
Jos en muista vanhempiani heidän eläessään, kehtaanko mennä haudalle vetistelemään ?
Raakasti sanottu, mutta totta. Jos vanhempien / isovanhempien eläessä ei pysty heitä onnittelemaan tai ottamaan muuten yhteyttä, niin turha on haudalle mennä itkua vääntämään.
Eihän vainaja tiedä asiasta, hän tietää vain eläessään saamansa huomion.
Ei oikein kuulosta onnelliselta kirjoitukselta, mutta tiedän, että on olemassa paljon vanhempia/ isovanhempia jotka pettyvät lapsiinsa / lapsenlapsiinsa vuodesta toiseen.
Odottavat innokkaasti korttia tai muuta yhteydenottoa. Tätä ei tapahdu, sukulaiset elävät elämäänsä kuin heitä ei olisi olemassakaan.
Itse en uskalla näin toimia. En voisi kuvitellakkaan, että olisin jättänyt huomioimatta vanhempieni muistamisen heidän "päivänään"
Sitä omantunnontuskaa mikä ajan kuluessa syntyisi ei voi edes käsittää.
Olen poikapuoleni kanssa ostanut hänen puolestaan, hänen valitsemansa kortin ja lahjan hänen äidilleen useasti.
Mielestäni tämä on oikein. Lapsi jolla ei vielä ole mahdollisuutta maksaa itse ostoksiaan, on oikeitettu saamaan maksun muualta.
Muistamisen ilo on tärkeintä ei rahallinen summa.
Jopas tuli ankea kirjoitus, mutta kuten aiemmin totesin juontaja radiossa antoi osviittaa kirjoitukselleni.
Toivottavasti jokunen isä / pappa saa onnellisen päivänsä kirjoitukseni johdosta.
Muuten tämä perjantai kului ihan mukavasti. Saunottu ei, joten: Huomiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti