keskiviikko 2. heinäkuuta 2008

Keskiviikko ja oudot tapahtumat.

Tänään on tapahtunut mitä kummallisempia asioita, yksi oli kun Ilkka julkaisi kirjoitukseni, toki Pohjalainenkin mutta se on normaalia.
Yksi oudoimmista oli ennen lähtöä Hellanmaahan laitoin puhtaat ja kuivat astiat kaappiin.
Yksi takaovista jäi auki mutta näytti kiinninnäiseltä. Kotiin tulessamme menin astiakaapille vettä juodakseni samalla silmiini osui lasi, kaikkien muiden kuivien keskellä oli märkä lasi.
Tarkistimme asunnon mitään ei ollut viety mutta ihmetys on suuri. Tästä lähtien kaikki on varmasti lukossa vaikka kävisin vain kasvimaalla.
Palatakseni kirjoitukseeni lehdissä pitää Liinamaan lupausten kohdalta todeta, että kyseessä on poliittinen lupaus josta ei voi kannella millekkään sektorille. Poliittinen lupaus on lupaus josta ei voi joutua syytteeseen, ainoat jotka perättömistä lupauksista voivat "syyttää" on valitsijat vaaleissa.
Mielenkiintoista politiikassa on lupaa mitä vain, et joudu syytteeseen. Kansa joko uskoo tai ei usko.
Suusta voi päästää sammakoita niin paljon kun ehtii kunhan ei toista hauku.

Valitut Palat:
Siivosin hotellihuonetta, kun paikalle tuli huoneen edellinen asukas, joka etsi miehensä avaimia.
Tutkimme joka paikan - turhaan.
Lopulta kurkistin seinän vieressä olevan sängyn alle.
"Älkää suotta vaivautuko. Se oli minun sänkyni", nainen sanoi.
"Hän ei olisi mennyt sen lähellekään.

Niin, että romanttisia ja vaaleanpunaisia matkoja eri peteissä.
Parempi tilata yhdenhengen hytti parille, säilyy läheisyys vaikka hiki varmasti tulee eikä unta saa, mutta läheisyys on turvattu.

Ei kommentteja: