Aamusta lähdin Seinäjokea kohti. Ajokeli oli jopa siedettävä ja liikennettä oli normaalia vähemmän kuin yleensä aamuisin. Lomapäivä taisi olla aika monella työntekijällä.
Päivä kului Seinäjoella kuinkas muuten, kuin joutuisasti.
Illalla takaisin tulo, oli suorastaan karmeaa.
Päätielläkin lumi oli tehtävänsä tehnyt, autojono ajoi n, 65-70 km/h.
Kukaan ei lähtenyt jonosta ohittamaan, mikä olisi ollutkin täysin järjetöntä.
Ns. keskitie oli lumen peitossa, samoin sivustat. Pieni kaistale oli autoilla käytettävissä turvalliseen ajoon.
Rekka kun tuli vastaan niin näkyvyys meni pahimmiten nollille.
Kyllähän siinä piti jo rukousta "yläkertaan" laittaa, että pääsee kotiin ehjänä.
Onneksi, rukous kuultiin.
Mies, joka vietti tänään vapaapäivää sai käyttää sen ulkoilemiseen.
Eli, lumen luomiseen pois pihasta.
Kotiin tultuani tervehdin ovelta: Vihdoinkin kotona.
Ainut "iloinen" vastaus tuli Vaasan Nella-kissalta joka syöksyi luokseni ja luultavasti "kissa kielellä" vastasi tervehdykseeni.
Ensin tervehtivät siis katit, sitten vasta ihmiset.
Kuinkas se sanonta meneekään: Eläin on todellinen kaipaaja, koira näyttelee, kissa ei.
No, tuo oli kirjoitettu humoristisessa mielessä, oli vain niin huvittavaa kuulla Nella-kissan tervehdys.
Eipä paljon muuta kirjoitettavaa tälle päivälle ole.
Pitkä 12 h/ pvä takana.
Saunaan ei ehtinyt, joten: Huomiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti